Internet-tietoverkko on ollut viime aikoina vahvasti pinnalla ns. perinteisissä joukkotiedotusvälineissä, ja Internet-käyttäjien jo aikaa odottelema lapsipornoteema pulpahti nyt pinnalle (HS 7.2. ja 8.2.1995). On paikallaan korjata joitakin väärinkäsityksiä ja virheitä.
Tietosuojavaltuutettu Jorma Kuopus kertoo tuntevansa hyvin Internetin, mutta jatkaa kuitenkin, jo seuraavassa lauseessa, että Internetillä ei ole normistoa. Normisto on olemassa, ja sitä kutsutaan netiketiksi. Lisätietoja saa osoitteesta ftp://ftp.funet.fi/pub/doc/FAQ/usenet-by-hierarchy/news/announce/newusers.
Virkamiehen näkökulmasta ymmärrettävä ongelma tietysti on se, että ei ole olemassa ylikansallista lainsäädäntöä, joka voisi sanktioiden avulla pakottaa tämän normiston noudattamiseen. Internetissä valvojana ovat käyttäjät. Vihaisten käyttäjien sähköpostiviestit tukkivat nopeasti kyseenalaiseen toimintaan syyllistyvän ihmisen tai hänen yhteydentarjoajansa verkot.
Kuopuksen mukaan lapsipornoa on levitetty WWW-kotisivuilla. Tässä on väärinkäsitys: kyse on sähköpostista. Internetin sosiaalinen kontrolli huolehtii kyllä, että lapsiporoa tarjoavan WWW-sivun verkkoyhteydet katkeaisivat hyvin nopeasti, mikäli moista yritettäisiin.
Postissa - sähköisessä tai tavallisessa - lähetetyt pornokuvat ovat vaikea kysymys. Pitäisikö esimerkiksi Posti Oy:n avata ja tutkia kuljettamansa kirjeet siltä varalta, että jokin niistä sisältäisi lapsipornoa? Mielestäni sähköpostin kirjesalaisuus on yhtä tärkeä kuin muukin kirjesalaisuus. Ehkä poliisin on saatava vaikkapa avata kirjeitä tai kuunnella puheluita tutkiessaan vakavia rikoksia. Mielestäni ei ole kuitenkaan mitään syytä kohdella sähköisiä tietoverkkoja muista tiedonvälitysmenetelmistä poikkeavalla tavalla.
Muutamat muutkin Kuopuksen lausumat tuntuvat oudoilta. Sielunhoito Internetissä on mielestäni hyvinkin sopivaa, ja sitä harrastetaan jo nyt, ihan niin kuin sielunhoitoa missä tahansa ihmisten kontaktitilanteessa, vaikkapa kirjeitse.
Kummallista on myös se, että virkamiesten sähköpostiosoitteita ei saisi julkaista. Paljon vaarallisemman ongelman luulisi muodostuvan virkamiesten työpuhelinnumeroiden julkistamisesta.
Entä miksi Internetin kautta lähetettävä tilauslomake olisi eri asia kuin tavallisella postikortilla lähetetty? Moisia tilauslomakkeitahan on aikakauslehdissä runsaasti.
On toki aiheellista muistuttaa Internetin puutteellisesta tietoturvasta, joka on käytännössä samalla tasolla kuin tavallisen puhelinverkon tai postin tietoturva. Jos lähettää arkaluontoista materiaalia, on syytä käyttää riittäviä salausmenetelmiä. Internetissä se on helpompaa, halvempaa ja vaivattomampaa kuin perinteisillä yhteystavoilla.
Mielestäni Internet on hallinnon kaken kattavan asioinnin apuväline sinä missä kirjepostikin. Arkaluontoista tietoa ei pidä lähettää avoimessa kirjekuoressa.
Lopuksi vielä kiitos HS:n toimitukselle: viime aikoina on Internet-aiheisiin juttuihin muistettu liittää myös Internet-osoite tai viite, josta jutun aihe löytyy. Tämä viite on ehdoton edellytys kyseisen tiedon hyödyntämiseen.
Pekka Taipale
@hut.fi, dipl.ins.
Espoo
Helsingin Sanomat/yleisönosasto 16.2.95