Johanna Seppänen arvosteli (HS 12.2.) tietosuojavaltuutetun kirjoitusta Internetin pimeästä puolesta (8.2.). Valtuutettu kirjoitti tietoverkon palvelutarjonnasta ainoastaan hallinnon ja liike-elämän velvollisuuksien kannalta. Seppäsen näkemyksistä voi saada virheellisen käsityksen tietosuojan suhtautumisesta Internetiin.
Tietosuojan tarkoituksena ei ole estää vapaata kansalaistoimintaa, vaan luoda edellytykset oikeusturvalle. Kun käsitellään henkilötietoja Internetissä, postissa, puhelimessa ja muissa palveluissa, on otettava huomioon muun ohella tietosuojalainsäädäntö.
Tietosuoja ei estä Internetin tai muiden palvelujen käyttöä. Se kuitenkin edellyttää huolehdittavan sitä, että arkaluontoiset tiedot eivät paljastu asiattomille eikä niitä muuteta tai tuhota asiattomasti.
Sen, joka tarjoaa Internetin kautta henkilötietoja, on arvioitava, minkälaisia henkilötietoja verkossa voi käsitellä ja minkätasoista turvallisuutta tällaisten tietojen käsittely vaatii verkolta. Kuten Seppänenkin toteaa, Internet on avoin tietoverkko, jota ei valvo juuri kukaan.
Verkon palvelujen "tietoturva vaihtelee täydellisestä suojaamattomuudesta hyvinkin turvalliseen". Palomuuri- ym. turvamenetelmiä usein vasta suunnitellaan.
"Internetin" pimeä puoli ei poistu sillä, että anonyymipalvelu lakkautetaan Suomessa, Seppänen arvelee. Nimenomaan tietosuojan kannalta on tavoiteltavaa, että palveluja voi aina kun se on mahdollista käyttää myös anonyymisti. Tekniikka tosin harvoin sallii aidosti anonyymin käytön.
Tietosuoja on vain yksi puoli Internetin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia. Asiaan liittyy esimerkiksi kuluttajansuojanäkökohtia.
Englannissa keskustellaan lasten Internet-käytön pitämisestä verkon
"puhtailla alueilla". Suomessa kansalaisjärjestöt pohtivat
uudenmuotoisen auttamisen periaatteita (mm. A-tilaajan tunnistus) ns.
puhelinauttamisen eettisessä neuvottelukunnassa.
Risto Heinonen
ylitarkastaja
tietosuojavaltuutetun toimisto
Helsinki
Helsingin Sanomat/yleisönosasto 17.2.95